toriaika
substantiivi
-
Aika, jolloin torilla pidetään markkinoita tai kaupanpitoa.
Perjantai on toriaika, jolloin kaikki myyjät kokoontuvat.
Taivutus
yks. nom. toriaika, yks. gen. toriajan, yks. part. toriaikaa, yks. ill. toriaikaan, mon. gen. toriaikojen toriaikain, mon. part. toriaikoja, mon. ill. toriaikoihin.
Esimerkit
Toriaika on aamuisin vilkasta.
Ketä kiinnostaa toriaika? Toriaika on ohi.
Käännökset
englanti |
(rfdef) |