triangeli
substantiivi
-
Metallinen soittopeli, jota soitetaan lyömällä metallipuikolla.
Orkesterin konserttiin kuului myös triangelin soitto.
Taivutus
yks. nom. triangeli, yks. gen. triangelin, yks. part. triangelia, yks. ill. triangeliin, mon. gen. triangelien triangeleiden triangeleitten, mon. part. triangeleja triangeleita, mon. ill. triangeleihin.
Esimerkit
Lapsi oppi soittamaan ekaa kertaa triangelia.
Sämpylä kaupassa oli kolmion muotoinen kuin triangeli.
Toimiva triangeli kruunaa orkesterin esityksen.
Triangeli lisäsi soittoon hauskan rytmin.
Hän nauroi
Etymologia
Latinasta 'triangulum', joka tarkoittaa kolmiota.
Käännökset
Läheisiä sanoja
trendikäs, trenssi, trial, triangeli, triangelidraama, triasetaattikuitu