tuhka

substantiivi

1. Palamisen kiinteä jäännös, yleensä harmaana jauheena.

   Nuotion tuhka levisi tuulen mukana.

Taivutus

yks. nom. tuhka tuhka, yks. gen. tuhkan tuhan, yks. part. tuhkaa tuhkaa, yks. ill. tuhkaan tuhkaan, mon. gen. tuhkien tuhkien tuhkain tuhkain, mon. part. tuhkia tuhkia, mon. ill. tuhkiin tuhkiin.

Synonyymisanakirja

tuhka

1. lentotuhka, luutuhka, jäännös.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Tuhkaa leijaili ilmaan tulipalosta.
Puista jäi jäljelle vain tumma tuhka.
Hän kosketti varovasti kuuman nuotion tuhkaa.

Ehkä se, jos asiat oikein syvältä ottaisi ja kävisi ajatuksissaan oikein saivartamalla uudelleen lävitse kaiken alusta asti, hajoaisi perusteettomana kuin tuhka tuuleen

Käännökset

Slangisanakirja

• stögis: tuhkakuppi

• tuhkis: tuhkakuppi : Kuka täält on bölliny kaikki tuhkikset?

Riimisanakirja

tuhka rimmaa näiden kanssa:

tupakantuhka

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

tuhista, tuhistaa, tuhisuttaa, tuhka, tuhkakuppi, tuhkaluukku

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Sopiiko tuhka marjapensaille?
Miten tuhka hävitetään?
Miten tuhka kannattaa hävittää?
Miten tai minne tuhka kannattaa hävittää?

Keskustelu