tukiranko
substantiivi
-
Rakenteellinen osa, joka antaa tukevuutta ja muotoa.
Uuden rakennuksen tukiranko valmistui ajallaan.
Taivutus
yks. nom. tukiranko, yks. gen. tukirangon, yks. part. tukirankoa, yks. ill. tukirankoon, mon. gen. tukirankojen, mon. part. tukirankoja, mon. ill. tukirankoihin.
Esimerkit
Hänen tehtävänsä oli tarkistaa tukiranko.
Tukiranko tuli vaihtaa uuteen ajan myötä.
Vanha tukiranko ei kestänyt painoa.
Käännökset
Liittyvät sanat
ranko, koralliLäheisiä sanoja
tukipyörä, tukirakenne, tukiranka, tukiranko, tukirauta, tukiryhmä