tundravyöhyke

substantiivi

1. Maantieteellinen alue, jossa vallitsee tyypillinen tundrailma.

   Tundravyöhyke ulottuu laajoille alueille pohjoisen pallonpuoliskon yläosassa.

Taivutus

yks. nom. tundravyöhyke, yks. gen. tundravyöhykkeen, yks. part. tundravyöhykettä, yks. ill. tundravyöhykkeeseen, mon. gen. tundravyöhykkeiden tundravyöhykkeitten, mon. part. tundravyöhykkeitä, mon. ill. tundravyöhykkeisiin tundravyöhykkeihin.

Synonyymisanakirja

tundravyöhyke

1. arovyöhyke, arktinen vyöhyke.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Tundravyöhyke kattaa suuren osan pohjoisista alueista.
Asuminen tundravyöhykkeellä on haastavaa.
Kesä tundravyöhykkeellä kestää vain lyhyen aikaa.

Käännökset

Riimisanakirja

tundravyöhyke rimmaa näiden kanssa:

vyöhyke, rajavyöhyke, suojavyöhyke, aikavyöhyke, vaaravyöhyke, rantavyöhyke, ruhjevyöhyke, tuulivyöhyke, tammivyöhyke

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

tundrakasvi, tundrakasvillisuus, tundrakurmitsa, tundravyöhyke, tungeksia, tungetella