tuntu

substantiivi

1. Kokemus tai vaikutelma, joka tulee aistihavainnosta.

   Hänen sanoissaan oli tuntu totuudesta.

Taivutus

yks. nom. tuntu, yks. gen. tunnun, yks. part. tuntua, yks. ill. tuntuun, mon. gen. tuntujen, mon. part. tuntuja, mon. ill. tuntuihin.

Synonyymisanakirja

tuntu

1. henki, ilmapiiri, leima, sävy, tuulahdus, kudos, tuntuma.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Huoneessa oli jännittävä tuntu illan alkaessa.
Kirjailijan teksti välittää surumielisen tuntuman.
Hänellä oli vahva tuntu

Käännökset

Slangisanakirja

• pappis: Tunturi mopedi, vanha

• tatsi: tuntuma / kosketus

• tekee gutaa: tuntua hyvältä : Nuori gimma tekee gamlalle staralle gutaa.

Sanonnat

"Enhän minä sitä pimmeessä aetassa nähny minkä näkönen mies se oli, vaan kun piätä silittelin, niin tuntu vaen niin mustalta tukalta, sano likka kun käräjillä lapselleen eläkettä haki."

Riimisanakirja

tuntu rimmaa näiden kanssa:

huntu, tyllihuntu, juurihuntu, morsiushuntu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

tuntomerkki, tuntopuukasvi, tuntosarvi, tuntu, tuntua, tuntuinen