tunturikoivu
substantiivi
-
Alueelle tyypillinen pieni ja kestävä koivupuu.
Tunturikoivu kasvaa matalana tuulen pieksemänä.
Taivutus
yks. nom. tunturikoivu, yks. gen. tunturikoivun, yks. part. tunturikoivua, yks. ill. tunturikoivuun, mon. gen. tunturikoivujen, mon. part. tunturikoivuja, mon. ill. tunturikoivuihin.
Esimerkit
Tunturikoivut ovat matelevia ja kestäviä.
Tunturikoivujen lehdet ovat pieniä ja vihreitä.
Tunturikoivu muodostaa tiheää kasvustoa matalilla alueilla.
Etymologia
Sanat 'tunturi'
Käännökset
| englanti |
a subspecies of (vern), (taxlink) (syn. (taxlink). |
Läheisiä sanoja
tunturikasvillisuus, tunturikihu, tunturikiuru, tunturikoivu, tunturikuru, tunturilampi