tuomenmarja
substantiivi
-
Tuomen puun pieni, musta tai punertava marja.
Tuomenmarjat kypsyvät loppukesästä.
Taivutus
yks. nom. tuomenmarja, yks. gen. tuomenmarjan, yks. part. tuomenmarjaa, yks. ill. tuomenmarjaan, mon. gen. tuomenmarjojen tuomenmarjain, mon. part. tuomenmarjoja, mon. ill. tuomenmarjoihin.
Esimerkit
Tuomenmarjat ovat pieniä ja mustia marjoja.
Lapsena poimimme tuomenmarjoja metsiköstä.
Käännökset
Riimisanakirja
tuomenmarja rimmaa näiden kanssa:
sianmarja, pihlajanmarja, katajanmarja, konnanmarja, oravanmarja, riidenmarja, sudenmarja, variksenmarja, boysenmarja
Läheisiä sanoja
tuomas, tuomenkehrääjäkoi, tuomenkukka, tuomenmarja, tuomi, tuomikirva