tuomionpurku
substantiivi
-
Tuomion kumoaminen tai muuttaminen oikeusprosessissa.
Asianajaja teki hakemuksen tuomionpurkuun.
Taivutus
yks. nom. tuomionpurku, yks. gen. tuomionpurun, yks. part. tuomionpurkua, yks. ill. tuomionpurkuun, mon. gen. tuomionpurkujen, mon. part. tuomionpurkuja, mon. ill. tuomionpurkuihin.
Esimerkit
Asianajaja haki tuomionpurkua asiakkaalleen.
Tuomionpurku voi olla mahdollista vain erikoistapauksissa.
Käännökset
Läheisiä sanoja
tuomiokapituli, tuomiokirkko, tuomiokirkkoseurakunta, tuomionpurku, tuomionvoipa, tuomiopiiri