tupsu
substantiivi
-
Kasa tai niputettua karvaa, lankaa tai vastaavaa.
Hatun tupsu heilui tuulessa.
Taivutus
yks. nom. tupsu, yks. gen. tupsun, yks. part. tupsua, yks. ill. tupsuun, mon. gen. tupsujen, mon. part. tupsuja, mon. ill. tupsuihin.
Esimerkit
Villapipon päässä oli suuri tupsu.
Koiran häntä heilui innostuneesti
Etymologia
Johdettu verbistä "tupsahtaa
Käännökset
| englanti |
wisp tuft pompon tassel |
| ranska | touffe (f), pompon (m) |
| saksa | Büschel, Bommel (f) (m), Pompon (f), Quaste (f) |
| italia | cespo (m), ciuffo (m), ciocca, zolla (f), nappina dorata, nappa |
| puola | kępka (f), frędzel (m), kutas (m) qualifier archaic |
| romania | smoc, floc, șuviță (f) |
| venäjä | qualifier (f)eathers, grass, hair пучо́к (m), помпо́н (m), ки́сточка (f) |
| ruotsi | tofs |
Slangisanakirja
-
naisen sukuelin
Sanonnat
"Mä ajoin takaa kunniaa Sain hattuhuni tupsun Nyt tupsu mua huvittaa, se huiskuu päässä hupsun Einari Vuorela."
"Se on hupsu, jolla on tupsu."
Liittyvät sanat
lankatupsu, teekkarilakki, suovilla, töyhtöLäheisiä sanoja
tuprutus, tupsahdus, tupsahtaa, tupsu, tupsukorva, tupsukorvainen