turjake

substantiivi

1. Ruma tai muodoton esine tai henkilö.

   Naapurin uusi koira oli melkoinen turjake.

Taivutus

yks. nom. turjake, yks. gen. turjakkeen, yks. part. turjaketta, yks. ill. turjakkeeseen, mon. gen. turjakkeiden turjakkeitten, mon. part. turjakkeita, mon. ill. turjakkeisiin turjakkeihin.

Synonyymisanakirja

turjake

1. raato, raukka, mokoma, epatto, ruoja.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Kaverit kutsuvat häntä leikillään turjakkeeksi.
Turjake-parka oli unohtanut taas hatun kotiin.
Hän näytti turjakkeelta pitkän työpäivän jälkeen.

Käännökset

Riimisanakirja

turjake rimmaa näiden kanssa:

harjake, kirjake

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

turistirysä, turistiviisumi, turistus, turjake, turkanen, turkasenmoinen