turkinkielinen

adjektiivi

  1. Henkilö tai asia, joka puhuu turkin kieltä tai on kirjoitettu turkiksi.

    Ostin turkinkielisen oppikirjan.
Taivutus

yks. nom. turkinkielinen, yks. gen. turkinkielisen, yks. part. turkinkielistä, yks. ill. turkinkieliseen, mon. gen. turkinkielisten turkinkielisien, mon. part. turkinkielisiä, mon. ill. turkinkielisiin.

Synonyymisanakirja

turkinkielinen

  1. .

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Turkinkielinen elokuva voitti kansainvälisen palkinnon.
Turkinkielistä ohjelmaa voi katsoa satelliittikanavilta.
Hän opetti lapsilleen turkinkielisiä lauluja.

Riimisanakirja

turkinkielinen rimmaa näiden kanssa:

psykedeelinen, paralleelinen, filateelinen, -kielinen, oikeakielinen, ruskeakielinen, kirjakielinen, salakielinen, omakielinen, viittomakielinen

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

turkasenmoinen, turkasesti, turkin kieli, turkinkielinen, turkinkyyhky, turkinpippuri

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro