turkinkielinen
adjektiivi
-
Henkilö tai asia, joka puhuu turkin kieltä tai on kirjoitettu turkiksi.
Ostin turkinkielisen oppikirjan.
Taivutus
yks. nom. turkinkielinen, yks. gen. turkinkielisen, yks. part. turkinkielistä, yks. ill. turkinkieliseen, mon. gen. turkinkielisten turkinkielisien, mon. part. turkinkielisiä, mon. ill. turkinkielisiin.
Esimerkit
Turkinkielinen elokuva voitti kansainvälisen palkinnon.
Turkinkielistä ohjelmaa voi katsoa satelliittikanavilta.
Hän opetti lapsilleen turkinkielisiä lauluja.
Käännökset
Riimisanakirja
turkinkielinen rimmaa näiden kanssa:
psykedeelinen, paralleelinen, filateelinen, -kielinen, oikeakielinen, ruskeakielinen, kirjakielinen, salakielinen, omakielinen, viittomakielinen
Läheisiä sanoja
turkasenmoinen, turkasesti, turkin kieli, turkinkielinen, turkinkyyhky, turkinpippuri