turkki

substantiivi

  1. Eläimen karvapeite.

    Koirani turkki on erityisen pehmeä.
Taivutus

yks. nom. turkki, yks. gen. turkin, yks. part. turkkia, yks. ill. turkkiin, mon. gen. turkkien, mon. part. turkkeja, mon. ill. turkkeihin.

Synonyymisanakirja

turkki

  1. karvapeite, karva, villa.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Turkki on valtio

Etymologia

Turkki tulee muinaispohjoismaisesta sanasta 'þorkell'

sukulaissanat pohjoissaame dorka. Englanniksi fur

Sanonnat

"Jos huhtikuussa paita päällä halkoja hakataan, niin toukokuussa turkki päällä toukoja kylvetään."

"Jos Urpona on paita päällä, niin kesällä on turkki päällä."

Riimisanakirja

turkki rimmaa näiden kanssa:

nutriaturkki, sudennahkaturkki, kriminnahkaturkki, vasikkaturkki, mokkaturkki, majavaturkki, minkkiturkki, soopeliturkki, puoliturkki

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

turkki (3), puoliturkki, turkin kieli, mokkaturkki, tekoturkki

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro