turmelematon

adjektiivi

1. jotakin, mikä ei ole pilaantunut tai vahingoittunut

   Hänen maineensa pysyi turmelemattomana.

Taivutus

yks. nom. turmelematon, yks. gen. turmelemattoman, yks. part. turmelematonta, yks. ill. turmelemattomaan, mon. gen. turmelemattomien turmelematonten, mon. part. turmelemattomia, mon. ill. turmelemattomiin.

Synonyymisanakirja

turmelematon

1. puhdas, synnitön.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Luonto täällä on vielä täysin turmelematon.
Hänen lapsuutensa oli viaton ja turmelematon.
Turmelematon metsä houkutteli retkeilijöitä.

Käännökset

Riimisanakirja

turmelematon rimmaa näiden kanssa:

läpitunkematon, kokematon, koskematon, lukematon, kaunistelematon, ujostelematon, kainostelematon, ajattelematon, suunnittelematon

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

turmanloukku, turmapaikka, turmariipunta, turmelematon, turmella, turmeltua