turve
substantiivi
-
hitaasti maatuva kasvimateriaali, jota käytetään polttoaineena ja maanparannuksessa
Turvetta käytetään usein kasvualustana puutarhanhoidossa.
Taivutus
yks. nom. turve, yks. gen. turpeen, yks. part. turvetta, yks. ill. turpeeseen, mon. gen. turpeiden turpeitten, mon. part. turpeita, mon. ill. turpeisiin turpeihin.
Synonyymisanakirja
turve
-
nurmi, turvemätäs, ruohomatto, nurmikko.
Esimerkit
Turve käytetään usein puutarhoissa.
Suo on täynnä turvetta.
Turve voi parantaa maaperän laatua.
Etymologia
Alkuperä suomen kielen sanasta 'turve', joka viittaa maatuvasta kasviaineksesta muodostuvaan orgaaniseen maaperään.
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat viro turvas, karjala turveh, ruotsi torv. Englanniksi peat
Käännökset
Slangisanakirja
-
turvenuija: maalainen
-
turvenuija: poliisi
Riimisanakirja
turve rimmaa näiden kanssa:
rahkaturve, sammalturve, jyrsinturve, polttoturve, kangasturve, kasvuturve
Liittyvät sanat
polttoturve, sammalturve, kasvuturve, rahkaturve, kasvualustaLäheisiä sanoja
turvavyö, turvavyöpakko, turvaväli, turve, turvealusta, turvebriketti