tutkiskelu
substantiivi
-
Prosessi, jossa henkilö tutkii omia ajatuksiaan tai tunteitaan.
Meditointi on hyödyllistä tutkimista tutkiskelun harjoittamiseen.
Taivutus
yks. nom. tutkiskelu, yks. gen. tutkiskelun, yks. part. tutkiskelua, yks. ill. tutkiskeluun, mon. gen. tutkiskelujen tutkiskeluiden tutkiskeluitten, mon. part. tutkiskeluja tutkiskeluita, mon. ill. tutkiskeluihin.
Esimerkit
Hidas tutkiskelu voi johtaa syviin oivalluksiin.
Hän käytti meditaatiota osana päivittäistä tutkiskelua.
Tutkiskelun avulla hän löysi vastauksia tärkeisiin kysymyksiin.
Käännökset
Riimisanakirja
tutkiskelu rimmaa näiden kanssa:
pohdiskelu, painiskelu, anniskelu, opiskelu, jatko-opiskelu, monimuoto-opiskelu, yliopisto-opiskelu, iltaopiskelu, kirjeopiskelu
Läheisiä sanoja
tutkintotodistus, tutkintovaatimus, tutkiskella, tutkiskelu, tutkistella, tutkistelu