tutkiskelu

substantiivi

  1. Prosessi, jossa henkilö tutkii omia ajatuksiaan tai tunteitaan.

    Meditointi on hyödyllistä tutkimista tutkiskelun harjoittamiseen.
Taivutus

yks. nom. tutkiskelu, yks. gen. tutkiskelun, yks. part. tutkiskelua, yks. ill. tutkiskeluun, mon. gen. tutkiskelujen tutkiskeluiden tutkiskeluitten, mon. part. tutkiskeluja tutkiskeluita, mon. ill. tutkiskeluihin.

Synonyymisanakirja

tutkiskelu

  1. tarkastelu.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hidas tutkiskelu voi johtaa syviin oivalluksiin.
Hän käytti meditaatiota osana päivittäistä tutkiskelua.
Tutkiskelun avulla hän löysi vastauksia tärkeisiin kysymyksiin.

Riimisanakirja

tutkiskelu rimmaa näiden kanssa:

pohdiskelu, painiskelu, anniskelu, opiskelu, jatko-opiskelu, monimuoto-opiskelu, yliopisto-opiskelu, iltaopiskelu, kirjeopiskelu

Lisää riimejä

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro

Keskustelu