tuttu

substantiivi

  1. Henkilö tai asia, jonka tuntee tai joka on aikaisemmin kohdattu.

    Vanha tuttu tuli vastaan kadulla.
Taivutus

yks. nom. tuttu, yks. gen. tutun, yks. part. tuttua, yks. ill. tuttuun, mon. gen. tuttujen, mon. part. tuttuja, mon. ill. tuttuihin.

Synonyymisanakirja

tuttu

  1. perehtynyt, tutustunut, kovaksi tallattu, tallattu, vanha kunnon, tunnettu, tuttuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Tuttu naapurista tervehti minua kaupassa.
Tämä paikka on minulle tuttu lapsuudestani.
Hänen kasvonsa näyttivät heti tutuilta.

Etymologia

Koostuu vanhasta suomalaisesta juuresta 'tut-' alkuperäisenä merkityksenä olla tuttu tai tietää

Käännökset

englanti familiar
long-familiar, well-known
ranska intime, bien connu, familier, fréquentation (f), relation (f)
saksa vertraut, innig, wohlbekannt, wohl bekannt, bekannt, Bekannter (m), Bekannte (f)
unkari híres, ismerős
venäjä знамени́тый, изве́стный, выдаю́щийся, знако́мый, знако́мый (m), знако́мая (f)
ruotsi välbekant, bekant
kreikka οικείος, γνωστός, γνώριμος, φιλικός, εξοικειωμένος, γνωστός (m)
italia familiare, conoscenza (m)
puola znany, znajomy, znajomy (m), znajoma (f)
romania familiar, cunoscut (m), cunoscută (f), cunoștință (f)-d

Sanonnat

"Parempi on tuttu paha, kuin tuntematon hyvä."

"Parempi tuttu paha kuin tuntematon hyvä."

Riimisanakirja

tuttu rimmaa näiden kanssa:

perhetuttu, puolituttu, hyvänpäiväntuttu

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

tuttava, tutusti, joteskin, ennestään, vanhastaan

Läheisiä sanoja

tuttavuussuhde, tutti, tuttipullo, tuttu, tuttuus, tutua

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro