tuulivyöhyke

substantiivi

  1. alue, jolla on erityinen tuulisuus tai tuuliolosuhteet.

    Korkeapaineen alue osui tuulivyöhykkeelle.
Taivutus

yks. nom. tuulivyöhyke, yks. gen. tuulivyöhykkeen, yks. part. tuulivyöhykettä, yks. ill. tuulivyöhykkeeseen, mon. gen. tuulivyöhykkeiden tuulivyöhykkeitten, mon. part. tuulivyöhykkeitä, mon. ill. tuulivyöhykkeisiin tuulivyöhykkeihin.

Synonyymisanakirja

tuulivyöhyke

  1. ilmastoalue.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Alue kuuluu voimakkaan tuulivyöhykkeen alueelle.
Tuulivyöhyke vaikuttaa ilmaston erityispiirteisiin.
Tutkimme tuulivyöhykkeen vaikutuksia rakentamiseen.

Etymologia

Koostuu sanoista 'tuuli' ja 'vyöhyke'.

Riimisanakirja

tuulivyöhyke rimmaa näiden kanssa:

vyöhyke, rajavyöhyke, suojavyöhyke, aikavyöhyke, vaaravyöhyke, tundravyöhyke, rantavyöhyke, ruhjevyöhyke, tammivyöhyke

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

tuuliviiri, tuulivoima, tuulivoimala, tuulivyöhyke, tuulla, tuulonen

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro