tuurna
substantiivi
-
Metallinen tappi, jota käytetään koottaessa koneen osia.
Tuurna meni poikki vasaran iskusta.
Taivutus
yks. nom. tuurna, yks. gen. tuurnan, yks. part. tuurnaa, yks. ill. tuurnaan, mon. gen. tuurnien tuurnain, mon. part. tuurnia, mon. ill. tuurniin.
Synonyymisanakirja
tuurna
-
meisti, naskali, rei'itin, rei'ittäjä.
Esimerkit
Hän käytti tuurnaa reiän tekemiseen.
Tuurna löytyi työkalupakista.
Tukevampi tuurna tarvitaan kovaa materiaalia varten.
Etymologia
Peräisin ruotsin kielen sanasta 'tjurn', joka viittaa kiilaan tai taltan kaltaiseen työkaluun.
Käännökset
| englanti |
punch |
| ranska | poinçon (m), pointeau (m) |
| saksa | Lochzange (f), Locher (m) |
| puola | dziurkacz (m) |
| venäjä | ке́рнер (m) |
Riimisanakirja
tuurna rimmaa näiden kanssa:
uurna, tuhkauurna, hautauurna, vaaliuurna, kuurna, taviokuurna
Läheisiä sanoja
tuurijuoppo, tuurijuoppous, tuurityö, tuurna, tuusan, tuut