tähtitiede
substantiivi
-
tieteellinen ala, joka tutkii taivaan kappaleita ja ilmiöitä
Tähtitiede kiehtoo monia nuoria tutkijoita.
Taivutus
yks. nom. tähtitiede, yks. gen. tähtitieteen, yks. part. tähtitiedettä, yks. ill. tähtitieteeseen, mon. gen. tähtitieteiden tähtitieteitten, mon. part. tähtitieteitä, mon. ill. tähtitieteisiin tähtitieteihin.
Synonyymisanakirja
tähtitiede
-
astronomia, astronomia, astronomia, astrophysics, astronomi.
Esimerkit
Tähtitiede on kiehtova ala.
Hän opiskelee tähtitiedettä yliopistossa.
Tähtitieteen tutkijat kokoontuvat konferenssiin.
Etymologia
tähden ja tieteen yhdistelmä
Käännökset
| englanti |
astronomy, uranology |
| ranska | astronomie (f) |
| saksa | Astronomie (f), Sternkunde, Himmelskunde (f) |
| kreikka | αστρονομία (f) |
| unkari | csillagászat, asztronómia |
| italia | astronomia (f) |
| puola | astronomia (f) |
| romania | astronomie (f) |
| venäjä | астроно́мия (f) |
| ruotsi | astronomi |
Riimisanakirja
tähtitiede rimmaa näiden kanssa:
lähitiede, lakitiede, musiikkitiede, henkitiede, universaalitiede, kielitiede, strukturaalikielitiede, sienitiede, meritiede, finanssitiede
Liittyvät sanat
drabantti, astronomiaLäheisiä sanoja
tähtitaivas, tähtitalvikki, tähtitarha, tähtitiede, tähtitieteellinen, tähtitieteilijä