uittohaka
substantiivi
-
Työkalu, jota käytetään puiden käsittelyyn uiton aikana.
Metsuri otti uittohakan auttaakseen puiden siirrossa.
Taivutus
yks. nom. uittohaka, yks. gen. uittohaan, yks. part. uittohakaa, yks. ill. uittohakaan, mon. gen. uittohakojen uittohakain, mon. part. uittohakoja, mon. ill. uittohakoihin.
Esimerkit
Uittohakaa käytettiin veden ohjailuun.
Vanha uittohaka on vielä tallella.
Uittohakaa pitää käyttää varovasti.
Etymologia
Koostuu 'uitto' ja 'haka'; viittaa välineeseen, jota käytetään uitossa.
Käännökset
| englanti |
pike pole used in log driving |
Läheisiä sanoja
uitella, uittaa, uitto, uittohaka, uittohukka, uittohäviö