ukkoikä

substantiivi

1. Ikä, jolloin miehestä tulee vanha tai kokenut, usein humoristisesti käytetty ilmaus.

   Kun hän täytti viisikymmentä, hän vitsaili, että oli saavuttanut ukkoikänsä.

Taivutus

yks. nom. ukkoikä, yks. gen. ukkoiän, yks. part. ukkoikää, yks. ill. ukkoikään, mon. gen. ukkoikien ukkoikäin, mon. part. ukkoikiä, mon. ill. ukkoikiin.

Synonyymisanakirja

ukkoikä

1. vanhus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Ukkoikä saavutetaan usein eläkeiän kynnyksellä.
Hänen ukkoikä oli täynnä muistoja.
Ukkoikä on elämän rikkautta.

Käännökset

Riimisanakirja

ukkoikä rimmaa näiden kanssa:

ikä, leikki-ikä, keski-ikä, teini-ikä, suojaikä, poikaikä, virkaikä, uhmaikä, naimaikä, kutsuntaikä

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ukko, ukkoetana, ukkohousut, ukkoikä, ukkometso, ukkomies