ulkokenkä
substantiivi
-
Kenkä, joka on tarkoitettu ulkokäyttöön.
Käytän näitä ulkokenkiä vaellusretkillä.
Taivutus
yks. nom. ulkokenkä, yks. gen. ulkokengän, yks. part. ulkokenkää, yks. ill. ulkokenkään, mon. gen. ulkokenkien ulkokenkäin, mon. part. ulkokenkiä, mon. ill. ulkokenkiin.
Esimerkit
Hän riisui ulkokengät eteisessä.
Ulkokengät ovat märät sateen jälkeen.
Ulkokengät jätetään oven viereen.
Etymologia
'Ulkokenkä' tarkoittaa ulkona käytettäviä kenkiä, yhdistäen 'ulko' ja 'kenkä'.
Käännökset
Riimisanakirja
ulkokenkä rimmaa näiden kanssa:
kenkä, nauhakenkä, läskipohjakenkä, nahkakenkä, kiiltonahkakenkä, nilkkakenkä, mokkakenkä, juhlakenkä, nappulakenkä, hihnakenkä
Läheisiä sanoja
ulkokatto, ulkokautta, ulkokehräs, ulkokenkä, ulkokenttä, ulkokierre