ulkokullattu

adjektiivi

1. Jonkin kultakerroksen peittämä ulkopuoli.

   Ulkokullattu kehys houkuttelee katseita.

Taivutus

yks. nom. ulkokullattu, yks. gen. ulkokullatun, yks. part. ulkokullattua, yks. ill. ulkokullattuun, mon. gen. ulkokullattujen, mon. part. ulkokullattuja, mon. ill. ulkokullattuihin.

Synonyymisanakirja

ulkokullattu

1. farisealainen, hurskastelija, päällystetty, tekopyhä, fariseus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Esine oli ulkokullattu ja arvokas.
Koriste oli ulkokullattu juhlallisesti.
Ulkokullatun pinnan hoito vaati huomiota.

Käännökset

Riimisanakirja

ulkokullattu rimmaa näiden kanssa:

kihlattu, poispilattu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ulkokohtaisesti, ulkokohtaisuus, ulkokorva, ulkokullattu, ulkokultainen, ulkokultaisesti