ulkoruokintakausi

substantiivi

1. Ajanjakso, jolloin eläimet pidetään ulkoruokinnassa.

   Ulkoruokintakausi alkaa keväällä ja päättyy syksyllä.

Taivutus

yks. nom. ulkoruokintakausi, yks. gen. ulkoruokintakauden, yks. part. ulkoruokintakautta, yks. ill. ulkoruokintakauteen, mon. gen. ulkoruokintakausien ulkoruokintakautten, mon. part. ulkoruokintakausia, mon. ill. ulkoruokintakausiin.

Synonyymisanakirja

ulkoruokintakausi

1. syöttökausi, ruokinta-aika.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Ulkoruokintakausi kestää yleensä toukokuusta syyskuuhun.
Karja nauttii ulkoruokintakauden vapaudesta.
Ulkoruokintakausi on vilkasta aikaa maaseudulla.

Käännökset

Riimisanakirja

ulkoruokintakausi rimmaa näiden kanssa:

sarjakausi, aikakausi, virkakausi, lamakausi, uhmakausi, lomakausi, juomakausi, markkinakausi, litorinakausi, littorinakausi

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

ulkorengas, ulkoreuna, ulkoruokinta, ulkoruokintakausi, ulkosaari, ulkosaaristo