urakka
substantiivi
-
työkokonaisuus, joka hinnoitellaan etukäteen sovitulla maksulla
Keittiön remontti tehtiin urakkana.
Taivutus
yks. nom. urakka, yks. gen. urakan, yks. part. urakkaa, yks. ill. urakkaan, mon. gen. urakoiden urakoitten urakkojen urakkain, mon. part. urakoita urakkoja, mon. ill. urakkoihin urakoihin.
Synonyymisanakirja
urakka
-
rupeama, työsopimus, ansiotyö, ansiotyö, ansiotyö.
Esimerkit
Tämä projekti on suuri urakka.
Urakka valmistui aikataulussa.
He saivat urakasta hienon palkkion.
Etymologia
Johdettu sanasta 'ura', liittyen tehtävään tai projektiin.
slaavilainen (puola, venäjä). Englanniksi toil
Käännökset
| englanti |
contract arduous work |
Slangisanakirja
-
urakka kusee: urakka ei kannata : Jos ei ruveta painaa duunii, tää urakka kusee.
-
urgis
Riimisanakirja
urakka rimmaa näiden kanssa:
aikaurakka, aliurakka, kuutamourakka, rakennusurakka, sähköistysurakka, päiväurakka, sähköurakka, työurakka
Liittyvät sanat
tinki, huh, aikaurakka, lakkoehto, viisivuotinenLäheisiä sanoja
urahöylä, urakehitys, urakierto, urakka, urakkapalkka, urakkasopimus