uskonvaino
substantiivi
-
Uskonnollisten vakaumusten vuoksi tapahtuva sorto tai vaino.
Uskonvainot olivat yleisiä keskiajalla.
Taivutus
yks. nom. uskonvaino, yks. gen. uskonvainon, yks. part. uskonvainoa, yks. ill. uskonvainoon, mon. gen. uskonvainojen, mon. part. uskonvainoja, mon. ill. uskonvainoihin.
Esimerkit
Historiassa on nähty monia uskonvainoja.
Uskonvaino voi uhata uskonnonvapautta.
Monet pakenivat maasta uskonvainoa.
Etymologia
Sanasta 'usko' ja 'vaino', tarkoittaen uskonnollista vainoa.
Käännökset
englanti |
religious persecution |
Liittyvät sanat
vainoLäheisiä sanoja
uskontotieteellinen, uskontotunti, uskontunnustus, uskonvaino, uskonvapaus, uskonvarmuus