utelu

substantiivi

  1. Toiminta, jossa kysytään tai yritetään hankkia tietoa jostakin.

    Hänen jatkuva utelunsa ärsytti työtovereita.
Taivutus

yks. nom. utelu, yks. gen. utelun, yks. part. utelua, yks. ill. uteluun, mon. gen. utelujen uteluiden uteluitten, mon. part. uteluja uteluita, mon. ill. uteluihin.

Synonyymisanakirja

utelu

  1. kärkkäys, kysely, uteliaisuus.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hänen utelunsa koettelivat kärsivällisyyttäni.
Utelut väsyttävät välillä.
Utelusta voi tulla ärsyttävää.

Riimisanakirja

utelu rimmaa näiden kanssa:

soutelu, huutelu, suutelu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

uteliaisuus, utelias, utelija, utelu, utilitarismi, utilitaristi

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro