uuno
substantiivi
-
tyhmä tai hölmö henkilö
Hän tunsi itsensä ihan uunoksi unohdettuaan avaimet.
Taivutus
yks. nom. uuno, yks. gen. uunon, yks. part. uunoa, yks. ill. uunoon, mon. gen. uunojen, mon. part. uunoja, mon. ill. uunoihin.
Esimerkit
Uuno on suosittu suomalainen elokuvahahmo.
Hän kutsuttiin leikkisästi uunoksi.
Uuno teki elokuvassa taas kommelluksen.
Etymologia
Nimistön mukautus ruotsalaisesta nimestä 'Uno'.
Käännökset
Slangisanakirja
-
Uuno: nolo / hölmö / tyhmä : Se on täys Uuno koko äijä.
Sitaatit
"Isyys on, uuno, syysi!"
Riimisanakirja
uuno rimmaa näiden kanssa:
tuhatkauno, runo, pilkkaruno, tunnelmaruno, proosaruno, sotaruno, mieteruno, rooliruno, riimiruno, nimiruno
Liittyvät sanat
railo, juntti