vääristelemätön
adjektiivi
-
todenmukainen, ei vääristelty.
Raportti on vääristelemätön ja esittää tosiasiat.
Taivutus
yks. nom. vääristelemätön, yks. gen. vääristelemättömän, yks. part. vääristelemätöntä, yks. ill. vääristelemättömään, mon. gen. vääristelemättömien vääristelemätönten, mon. part. vääristelemättömiä, mon. ill. vääristelemättömiin.
Esimerkit
Teksti on vääristelemätön.
Dokumentti ei ollut vääristelemätön.
Hän esitti vääristelemättömän totuuden.
Etymologia
Johdettu verbistä 'vääristellä' lisäämällä kielteinen päätteetön muoto -tön.
Käännökset
Riimisanakirja
vääristelemätön rimmaa näiden kanssa:
iätön, selätön, tekemätön, näkemätön, ennennäkemätön, viljelemätön, pitelemätön, teeskentelemätön, kiertelemätön, viimeistelemätön
Läheisiä sanoja
väärintekijä, väärintulkinta, väärinymmärrys, vääristelemätön, vääristellä, vääristely