väistin

substantiivi

1. osa, joka suojaa, erityisesti ajoneuvossa tai aseessa

   Miekan väistin suojasi taistelijaa vastustajan iskuilta.

Taivutus

yks. nom. väistin, yks. gen. väistimen, yks. part. väistintä, yks. ill. väistimeen, mon. gen. väistimien väistinten, mon. part. väistimiä, mon. ill. väistimiin.

Synonyymisanakirja

väistin

1. suoja, deflektor.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Aseelta löytyi toimiva väistin.
Väistin auttoi väistämään luoteja.
Jäsentensä taitavat liikkeet väistin käytössä.

Käännökset

Riimisanakirja

väistin rimmaa näiden kanssa:

suklaa-, valkea-, mega-, giga-, haja-, laaka-, raaka-, taka-, deka-, seka-

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

väikkyä, väinönputki, väistellä, väistin, väistyvä, väistyvästi