värekarva
substantiivi
-
pienet, hienot karvat, jotka usein värähtelevät
Kissan värekarvat liikkuivat vienosti sen tutkiessa ympäristöään.
Taivutus
yks. nom. värekarva, yks. gen. värekarvan, yks. part. värekarvaa, yks. ill. värekarvaan, mon. gen. värekarvojen värekarvain, mon. part. värekarvoja, mon. ill. värekarvoihin.
Esimerkit
Värekarvat liikkuvat veden virtauksessa.
Mikroskoopissa näkyivät pienet värekarvat.
Värekarvat auttavat liikkeessä eteenpäin.
Etymologia
Kaksiosainen sanaliitto, jossa 'väre' (äänteellisesti motivoitunut) ja 'karva'.
Käännökset
Riimisanakirja
värekarva rimmaa näiden kanssa:
karva, niskakarva, sukakarva, kulmakarva, turpakarva, partakarva, vastakarva, juurikarva, viiksikarva
Läheisiä sanoja
väre, värehtiä, väreillä, värekarva, värekarvallinen, väri