vaarinkukka
substantiivi
-
kukkanen, jolla on perinteinen merkitys.
Vaarinkukka oli mummon lempikukka.
Taivutus
yks. nom. vaarinkukka, yks. gen. vaarinkukan, yks. part. vaarinkukkaa, yks. ill. vaarinkukkaan, mon. gen. vaarinkukkien vaarinkukkain, mon. part. vaarinkukkia, mon. ill. vaarinkukkiin.
Esimerkit
Puistossa kasvoi vaarinkukka.
Vaarinkukka on kaunis keväisin.
Hän poimi vaarinkukkia maljakkoon.
Käännökset
Riimisanakirja
vaarinkukka rimmaa näiden kanssa:
mansikankukka, kirsikankukka, apilankukka, omenankukka, apinankukka, perunankukka, torpankukka, piispankukka, liisankukka, kanervankukka
Läheisiä sanoja
vaari, vaarinkaktus, vaarinkalja, vaarinkukka, vaarinottaa, vaarinotto