vaha

substantiivi

  1. Kiinteä, rasvainen aine, jota käytetään esimerkiksi kynttilöissä, voiteissa jne.

    Hän levitti huonekaluvahaa puupintaan kiillottamaan sitä.
Taivutus

yks. nom. vaha, yks. gen. vahan, yks. part. vahaa, yks. ill. vahaan, mon. gen. vahojen vahain, mon. part. vahoja, mon. ill. vahoihin.

Synonyymisanakirja

vaha

  1. myrttivaha, karnaubavaha, karnauba, kandedillavaha, seresiini, lattiavaha.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Lapset leikkivät värikkäällä vahalla.
Kynttilä on tehty mehiläisvahasta.
Auton kiillotus suoritettiin vahalla.

Etymologia

Alkuperä juontaa kantasuomalaisesta sanasta 'vaha'.

vasa < vaksa/vaska, germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi) tai baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi); sukulaissanat viro vaha, karjala vaha, ruotsi vax, liettua vaskas. Englanniksi wax

Riimisanakirja

vaha rimmaa näiden kanssa:

lattiavaha, villavaha, korvavaha, merenvaha, autovaha, mehiläisvaha, kiillotusvaha, muovailuvaha

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

spermaseetti, vahaliitu, muovailusavi, muovailuvaha, lattiavaha

Läheisiä sanoja

vagina, vaginaalinen, vaginismi, vaha, vahakabinetti, vahakakku

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro