vaka
substantiivi
-
Pitkä, litteä astia, yleensä puinen, jolla on useita käyttötarkoituksia.
Perinteinen suomalainen vaka oli käytössä juhlapöydässä.
Taivutus
yks. nom. vaka, yks. gen. vakan, yks. part. vakaa, yks. ill. vakaan, mon. gen. vakojen vakain, mon. part. vakoja, mon. ill. vakoihin.
Esimerkit
Alus oli vihdoin vaka.
Hän on luonteeltaan hyvin vaka.
Teinivuosina on vaikea pysyä vaka.
Etymologia
Suomen kielen sana, tarkoittaa 'eräänlainen astia' tai 'mitta'." plaintext "vakaa
Käännökset
| englanti |
fluke barb |
Slangisanakirja
-
hevi: vakava / tosi hyvä / "rautainen"
-
hillittömät traumat: vakavia henkisiä ongelmia
Riimisanakirja
vaka rimmaa näiden kanssa:
laaka, raaka, puoliraaka, vaaka, takavaaka, tavaravaaka, kultavaaka, kirjevaaka, vesivaaka, jousivaaka
Liittyvät sanat
varainen