vako
substantiivi
-
Kapea ura tai kolo, erityisesti maanviljelyssä.
Vako auttaa ohjaamaan vettä pellolla.
Taivutus
yks. nom. vako, yks. gen. vaon, yks. part. vakoa, yks. ill. vakoon, mon. gen. vakojen, mon. part. vakoja, mon. ill. vakoihin.
Synonyymisanakirja
vako
-
kyntövako, tussu, mirri, pillu, vittu, pimppi, römpsä, viiva.
Esimerkit
Vako pellossa auttoi veden valumista.
He kylvivät siemenet vakoihin.
Vako oli kaivettu leveäksi ja syväksi.
Etymologia
Suomalais-ugrilainen alkuperä, viittaa uraan tai ojaan.
vago, baltialainen (latvia, liettua, muinaispreussi); sukulaissanat viro vagu, karjala vago, liettua vaga. Englanniksi furrow
Käännökset
Slangisanakirja
-
vaglaa: vakoilla : Me vaglattii niit ku ne lähti skutsiin.
-
vaklaa: vakoilla : Me vaklattii isosysterii ku se bylsi latarin kanssa.
-
vagina : Ootsä päässy takoo Tiinan vakoo?
Liittyvät sanat
samettihousut, samettifarkut, samettifarmarit, perunavako, vakoruutukylvöLäheisiä sanoja
vakituisesti, vakka, vakkasuomalainen, vako, vakoaura, vakoilija