valkokulta
substantiivi
-
Kullan ja muiden metallien seos, joka on väriltään valkoinen.
Hän osti kihlasormuksen, joka oli valmistettu valkokullasta.
Taivutus
yks. nom. valkokulta, yks. gen. valkokullan, yks. part. valkokultaa, yks. ill. valkokultaan, mon. gen. valkokultien valkokultain, mon. part. valkokultia, mon. ill. valkokultiin.
Synonyymisanakirja
valkokulta
-
lejeerinki, metalliseos, seos, metalli.
Esimerkit
Sormus on tehty valkokullasta.
Valkokulta on suosittua kihlasormuksissa.
Hänelle annettiin valkokultainen kaulakoru.
Etymologia
Yhdistelmäsana, jossa 'valko-' viittaa kullan väriin, joka on hopeanvalkoinen
Käännökset
Riimisanakirja
valkokulta rimmaa näiden kanssa:
kulta, olympiakulta, keltakulta, henkikulta, järkikulta, velikulta, lapsikulta, lehtikulta, äitikulta, kahvikulta
Läheisiä sanoja
valkokaulustyöläinen, valkokaulustyöntekijä, valkokukkainen, valkokulta, valkokärpässieni, valkolainen