valtaaja

substantiivi

1. Henkilö tai taho, joka ottaa haltuunsa jonkin alueen tai tilan ilman lupaa.

   Valtaajat olivat asettuneet taloon ilman omistajan suostumusta.

Taivutus

yks. nom. valtaaja, yks. gen. valtaajan, yks. part. valtaajaa, yks. ill. valtaajaan, mon. gen. valtaajien valtaajain, mon. part. valtaajia, mon. ill. valtaajiin.

Synonyymisanakirja

valtaaja

1. hyökkääjä, tunkeutuja.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Valtaaja otti haltuunsa suuren maa-alueen.
Poliisi pidätti talon valtaajan.
Alueen valtaaja käytti voimaa.

Käännökset

Riimisanakirja

valtaaja rimmaa näiden kanssa:

nurkanvaltaaja, talonvaltaaja

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

valta, valta-, valta-asema, valtaaja, valtaan, valtaannousu