valtiotiede
substantiivi
-
tiede, joka tutkii valtioita, politiikkaa ja hallintoa
Hän valmistui yliopistosta valtiotieteen maisteriksi.
Taivutus
yks. nom. valtiotiede, yks. gen. valtiotieteen, yks. part. valtiotiedettä, yks. ill. valtiotieteeseen, mon. gen. valtiotieteiden valtiotieteitten, mon. part. valtiotieteitä, mon. ill. valtiotieteisiin valtiotieteihin.
Esimerkit
Valtiotiede tutkii poliittisia instituutioita ja prosesseja.
Yliopistetutkinto valtiotieteessä avaa mahdollisuuksia moniin ammatteihin.
Politiikka kiinnostaa monia valtiotieteen opiskelijoita.
Etymologia
Yhdistää sanat 'valtio' ja 'tiede', tarkoittaa tieteenalaa, joka tutkii politiikkaa ja valtiollisia asioita.
Käännökset
| englanti |
government, politics |
| ranska | science politique (f), politologie (f), science po (f) |
| saksa | Politikwissenschaft (f), Politologie (f) |
| kreikka | πολιτική επιστήμη |
| romania | știință politică (f)-p, politologie (f) |
| venäjä | политоло́гия (f) |
| ruotsi | statsvetenskap, statskunskap |
Riimisanakirja
valtiotiede rimmaa näiden kanssa:
geotiede, biotiede, kognitiotiede, hoitotiede, hallintotiede, uskontotiede, kirjastotiede, tilastotiede, ilmastotiede
Läheisiä sanoja
valtiososialismi, valtiosääntö, valtiosääntöoikeus, valtiotiede, valtiotieteellinen, valtioton