vanhahtavuus
substantiivi
-
ominaisuus tai piirre, joka tekee jostakin vanhanaikaisen
Paikan vanhahtavuus viehätti vierailijoita.
Taivutus
yks. nom. vanhahtavuus, yks. gen. vanhahtavuuden, yks. part. vanhahtavuutta, yks. ill. vanhahtavuuteen, mon. gen. vanhahtavuuksien, mon. part. vanhahtavuuksia, mon. ill. vanhahtavuuksiin.
Esimerkit
Asun vanhahtavuus viehätti monia.
Esityksen vanhahtavuus toi esiin historiallisia piirteitä.
Vanhahtavuus ei aina ole negatiivinen asia.
Käännökset
Riimisanakirja
vanhahtavuus rimmaa näiden kanssa:
saatavuus, mahtavuus, johtavuus, suprajohtavuus, sähkönjohtavuus, taitavuus, suggeroitavuus, valtavuus, multavuus
Läheisiä sanoja
vanhaemäntä, vanhahtava, vanhahtavasti, vanhahtavuus, vanhainkoti, vanhaisäntä