vanhin

adjektiivi

1. Järjestyksessä ensimmäinen tai iältään vanhin.

   Kalle on sisaruksista vanhin.

Taivutus

yks. nom. vanhin, yks. gen. vanhimman, yks. part. vanhinta, yks. ill. vanhimpaan, mon. gen. vanhimpien vanhinten vanhimpain, mon. part. vanhimpia, mon. ill. vanhimpiin.

Synonyymisanakirja

vanhin

1. esikois-, patriarkka, ukko, hyvin vanhanaikainen henkilö.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän on sisaruksista vanhin.
Kylän vanhin asukas on 102-vuotias.
Täällä on Suomen vanhin rakennus.

Käännökset

Sanonnat

"Kyllä sinulle vielä leipä kelpaa, ennenkuin vanhin poikasi kyntää."

"Leipä vanhin suken voeje."

"Ves vanhin veljeksistä, kiiski kaikista kaloista."

"Vesi vanhin voitehista."

Riimisanakirja

vanhin rimmaa näiden kanssa:

kylänvanhin

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vanhentaa, vanhentua, vanheta, vanhin, vanhoillaan, vanhoillinen

Vastaukset Vastaukset.fi:ssä

Suomen vanhin kaupunki?
Maailman vanhin ihminen?
Maailman vanhin puu?
Suomen vanhin ub?
Maailman vanhin lps?
Suomen vanhin kummitusjuna?
Maailman vanhin nainen?
Jaakobin vanhin poika?
Maailman vanhin ihmisen ikä?
Nooan vanhin poika?