vanttu
substantiivi
-
Käsine tai hansikas, erityisesti villasta neulottu.
Minun täytyy ostaa uudet vantut talvea varten.
Taivutus
yks. nom. vanttu, yks. gen. vantun, yks. part. vanttua, yks. ill. vanttuun, mon. gen. vanttujen, mon. part. vanttuja, mon. ill. vanttuihin.
Esimerkit
Tarvitsen vantun kiinnittämiseen.
Mistä saan uuden vantun? Vanttu on erikoiskappale tässä laitteessa.
Etymologia
'Vanttu' voi olla johdettu sanasta 'vantti', liittyen köysiin tai käsiin, kuitenkin epätarkka alkuperä.
Käännökset
| englanti |
(alternative form of) |
Riimisanakirja
vanttu rimmaa näiden kanssa:
lanttu, planttu, maisterinplanttu, kranttu
Läheisiä sanoja
vanttera, vantteruus, vantti, vanttu, vantus, vanu