vastaansanomaton

adjektiivi

  1. Jotain, jolle ei voi löytää vastaväitteitä tai joka on täysin hyväksyttävää.

    Tulos oli vastaansanomaton todiste hänen syyttömyydestään.
Taivutus

yks. nom. vastaansanomaton, yks. gen. vastaansanomattoman, yks. part. vastaansanomatonta, yks. ill. vastaansanomattomaan, mon. gen. vastaansanomattomien vastaansanomatonten, mon. part. vastaansanomattomia, mon. ill. vastaansanomattomiin.

Synonyymisanakirja

vastaansanomaton

  1. selkeä, yksiselitteinen.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Tämä argumentti on käytännössä vastaansanomaton.
Hänen päätöksensä oli vastaansanomaton.
Vastaansanomatonta evidenceä esitettiin oikeudessa.

Etymologia

yhteenliittymästä 'vastaan'=jotakin vastaan ja 'sanomaton'=jotakin ei voi sanoa tai vastustaa

Riimisanakirja

vastaansanomaton rimmaa näiden kanssa:

hiomaton, lahjomaton, rikkomaton, uskomaton, sanomaton, mitäänsanomaton, varomaton, sitomaton

Lisää riimejä

Liittyvät sanat

kumoamaton, kieltämätön, kiistaton, kirkas

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro