vastapuhelu

substantiivi

  1. Puhelu, joka soitetaan vastauksena toiseen puheluun.

    Vastapuhelu tuli myöhään illalla.
Taivutus

yks. nom. vastapuhelu, yks. gen. vastapuhelun, yks. part. vastapuhelua, yks. ill. vastapuheluun, mon. gen. vastapuhelujen vastapuheluiden vastapuheluitten, mon. part. vastapuheluja vastapuheluita, mon. ill. vastapuheluihin.

Synonyymisanakirja

vastapuhelu

  1. puhelu, puhelinsoitto, soitto.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Hän sai vastapuhelun iltapäivällä.
Vastapuhelu kesti odotettua kauemmin.
Puhelinkeskustelu päättyi vastapuheluun.

Etymologia

vasta- (vastaan) + puhelu

Riimisanakirja

vastapuhelu rimmaa näiden kanssa:

puhelu, ulkolinjapuhelu, virkapuhelu, matkapuhelu, lähipuhelu, välipuhelu, satelliittipuhelu, ulkomaanpuhelu, kaksinpuhelu

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

vastapelaaja, vastapeluri, vastapooli, vastapuhelu, vastapuikea, vastapuoli

Rakastatko sanoja? Tarvitsetko lisää määritelmiä?

Tilaamalla Suomen suurimman sanakirjan saat tuhansia määritelmiä ja tarkennetun haun ilman mainoksia!

Suomisanakirja Pro