vauhkoilu
substantiivi
-
Holtiton tai pelokas käyttäytyminen.
Vauhkoilu ei auta tässä tilanteessa.
Taivutus
yks. nom. vauhkoilu, yks. gen. vauhkoilun, yks. part. vauhkoilua, yks. ill. vauhkoiluun, mon. gen. vauhkoilujen vauhkoiluiden vauhkoiluitten, mon. part. vauhkoiluja vauhkoiluita, mon. ill. vauhkoiluihin.
Esimerkit
Hänen vauhkoilunsa herätti naapurit keskellä yötä.
Vauhkoilu helpotti vasta turvallisuuden tunteen palattua.
Kaikki olivat ihmeissään hänen äkillisestä vauhkoilustaan.
Käännökset
Läheisiä sanoja
vauhdituslakko, vauhko, vauhkoilla, vauhkoilu, vauhkoontua, vauhkoutua