veriveli
substantiivi
-
Henkilö, jolla on voimakas ja uskollinen veljesäike ulkopuolisten kanssa.
He ovat veriveljiä, vaikka ovatkin eri perheistä.
Taivutus
yks. nom. veriveli, yks. gen. veriveljen, yks. part. veriveljeä, yks. ill. veriveljeen, mon. gen. veriveljien, mon. part. veriveljiä, mon. ill. veriveljiin.
Esimerkit
He vannoivat olevansa veriveljiä.
Veriveli auttoi häntä pulassa.
Veriveljet pitävät yhtä kaikissa tilanteissa.
Etymologia
veri (blood) + veli (brother)
Käännökset
Läheisiä sanoja
veriuhri, veriura, verivaahtera, veriveli, veriveljeys, veriviemäri