vertigo
substantiivi
-
huimaus, joka johtuu tasapainoelimen häiriöstä
Minulla on diagnosoitu vertigo.
Esimerkit
Hän sairastaa vertigoa
Etymologia
Latinasta, tarkoittaa huimausta, peräisin sanasta 'vertere' (kääntyä).
Käännökset
| englanti |
pyörrytys, huimaus
A sensation of whirling and loss of balance, caused by looking down from a great height or by disease affecting the inner ear. |
Läheisiä sanoja
vertauskuvallisuus, vertausluku, vertausperuste, vertautua, vertikaali, vertikaalinen