viekkaus

substantiivi

1. Viekas tai ovela käyttäytyminen.

   Hänen viekkautensa teki hänestä arvaamattoman.

Taivutus

yks. nom. viekkaus, yks. gen. viekkauden, yks. part. viekkautta, yks. ill. viekkauteen, mon. gen. viekkauksien, mon. part. viekkauksia, mon. ill. viekkauksiin.

Synonyymisanakirja

viekkaus

1. nokkeluus, taitavuus, kavaluus, oveluus, luihuus, juonikkuus, laskelmoivuus, kierous.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Viekkaus voi joskus olla eduksi.
Hänen viekkautensa pelasti päivän.
Liiallinen viekkaus saattaa aiheuttaa ongelmia.

Käännökset

Riimisanakirja

viekkaus rimmaa näiden kanssa:

tsekkaus, vekkaus

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

viekastella, viekastelu, viekkaasti, viekkaus, viekoitella, viekoittaa