villieläin

substantiivi

1. Eläin, joka elää luonnonvapaudessa, ei lemmikki tai karja.

   Villieläimet saivat elää rauhassa suojelualueella.

Taivutus

yks. nom. villieläin, yks. gen. villieläimen, yks. part. villieläintä, yks. ill. villieläimeen, mon. gen. villieläimien villieläinten, mon. part. villieläimiä, mon. ill. villieläimiin.

Synonyymisanakirja

villieläin

1. šakaali, kesytön eläin, villipeto, saalistaja, luonnonvarainen, kesyttämätön, jalostamaton, petoeläin.

Lisää synonyymejä Synonyymit.fi:ssä

Esimerkit

Villieläin liikkui varovaisesti metsässä.
Hän kohtasi villieläimen polulla.
Villieläimen jäljet näkyivät lumessa.

Käännökset

Sitaatit

• "Oi pupu on siellä! Herttileili mites tänne on päässy villieläimiä! No ei se mikään villieläin ole, onpahan muuten vaan hauska."

Riimisanakirja

villieläin rimmaa näiden kanssa:

eläin, säde-eläin, hylje-eläin, koe-eläin, maaeläin, pohjaeläin, sikaeläin, sorkkaeläin, haaskaeläin, siimaeläin

Lisää riimejä

Läheisiä sanoja

villeys, villi, villi-ihminen, villieläin, villihanhi, villihevonen