viritelmä
substantiivi
-
Rakennelma tai teos, joka on koottu kokeilun tai säätämisen avulla.
Hänen pyöräviritelmänsä herätti huomiota kyläraiteilla.
Taivutus
yks. nom. viritelmä, yks. gen. viritelmän, yks. part. viritelmää, yks. ill. viritelmään, mon. gen. viritelmien viritelmäin, mon. part. viritelmiä, mon. ill. viritelmiin.
Esimerkit
Tämä viritelmä on kekseliäs tapa korjata ongelma.
Viritelmä on hieman epävarma
Käännökset
Riimisanakirja
viritelmä rimmaa näiden kanssa:
mietelmä, menetelmä, laajakuvamenetelmä, rytmimenetelmä, kolmivärimenetelmä, projektimenetelmä, pyyntimenetelmä, sulfaattimenetelmä, sulfiittimenetelmä, luonnonmenetelmä
Liittyvät sanat
viritys, ad hocLäheisiä sanoja
virikkeisyys, virilaine, viritellä, viritelmä, viritin, viritin-vahvistin